Lue lisää D-vitamiinista

Lue lisää D-vitamiinista


D-vitamiinia saadaan ravinnosta, rasvaisesta kalasta sekä vitaminoiduista maitovalmisteista ja margariineista. D-vitamiina syntyy myös iholla auringonvalon vaikutuksesta maaliskuun ja lokakuun välisenä aikana. D-vitamiinia tarvitaan luuston kasvuun, kehitykseen ja lujuuden ylläpitämiseen. D-vitamiinin puute voi pahimmillaan aiheuttaa lapsilla riisitautia ja aikuisilla luiden pehmenemistä.

 

D-vitamiinilisää suositellaan pimeään vuodenaikaan kaikille suomalaisille, jotka eivät ravinnosta saa riittävästi D-vitamiinia. Ympäri vuoden käyttöä suositellaan lapsille, nuorille, raskaana oleville, ikääntyville ja niille aikuisille, jotka eivät käytä vitaminoituja maitovalmisteita ja margariineja.

 

D-vitamiinin saantisuositukset

 

Alle 2-vuotiaat

D-vitamiinivalmistetta annetaan kahden viikon iästä lähtien 10 µg (400 IU) vuorokaudessa ympäri vuoden riippumatta siitä, saako lapsi äidinmaitoa, äidinmaidonkorviketta, lasten erityisvalmistetta ja/tai vitaminoitua lastenvelliä/puuroa tai muuta D-vitaminoitua maitoa.

2-18-vuotiaat

D-vitamiinivalmistetta käytetään 10 µg (400 IU) vuorokaudessa ympäri vuoden. Vitamiinivalmisteen käyttö vitaminoitujen maitovalmisteiden ja rasvojen ohella on turvallista, eikä liikasaannin riskiä tavanomaisessa ruokavaliossa ole. 

Poikkeuksena ovat erittäin runsaasti vitaminoidut tuotteet kuten maitovalmisteet, joissa on D-vitamiinia 2 µg /100 ml. Niiden säännöllinen erittäin runsas käyttö saattaa johtaa liian runsaaseen D-vitamiinin saantiin. 

Raskaana olevat ja imettävät naiset

D-vitamiinivalmistetta käytetään 10 µg (400 IU) vuorokaudessa ympäri vuoden.

Aikuiset 18 - 74-vuotiaat                  

  10 µg (300 IU) pimeään vuoden aikaan.

 

D-vitamiinin saantisuositus yli 75-vuotiaille

20 µg  ympäri vuoden.

 

Missä muodossa D-vitamiinia?

D-vitamiinivalmisteena suositellaan ensisijaisesti D3 –muotoa, joka on ihmisen elimistölle luontainen D-vitamiinimuoto ja on teholtaan parempi kuin D2 –vitamiini. D3 –vitamiini eristetään lampaan villasta, kun taas D2 –muotoa saadaan UV-säteilytetystä hiivasta. 

 

Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Terveyttä ruosta, suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL